Бодолт илгээх | Бүх бодолтууд | Шилдэг бодолтууд | Жагсаалт руу буцах |
RGB7605 - Бага төлөх гишгүүрүүд |
Хүү шатаар өгсөхдөө 2 янзаар урагшилна. Зогсож байгаа гишгүүрийн дараагийнх эсвэл 1 гишгүүр алгасаад дараагийнх дээр нь очно. Гэтэл нэгэн нөхөр шатны гишгүүрүүдийг төлбөртэй болгосноор асуудал үүсгэв. Сүүлийн гишгүүрт хамгийн багадаа хэдийг төлж хүрэх вэ? Хамгийн бага төлбөр төлж явахын тулд хэд хэддүгээр гишгүүрүүдээр дамжих вэ? Бага төлбөр төлж сүүлийн гишгүүрт хүрэх нэгээс их зам байхгүй болно.
Input
Эхний мөрөнд гишгүүрийн тоо.
Дараагийн мөрөнд 1-р гишгүүрээс эхлэн сүүлийн гишгүүр хүртэлх гишгүүрээр дамжсаны төлбөрүүд зайгаар тусгаарлагдан өгөгдөнө.
Output
Эхний мөрөнд хамгийн бага төлбөр.
Хоёр дахь мөрөнд эхнээсээ сүүлийн гишгүүр хүртэл алхах гишгүүрийн дугаарууд зайгаар тусгаарлаж хэвлэнэ.
Example
Input:8 2 3 4 2 2 4 3 5Output:
14
2 4 6 8
Нэмсэн: | Bataa |
Огноо: | 2013-01-24 |
Хугацааны хязгаарлалт: | 1s |
Эх кодын хэмжээний хязгаарлалт: | 50000B |
Memory limit: | 1536MB |
Cluster: | Cube (Intel G860) |
Програмчлалын хэлүүд: | ADA95 ASM32 BASH BF C NCSHARP CSHARP C++ 4.3.2 CPP C99 CLPS LISP sbcl LISP clisp D ERL FORTRAN HASK ICON ICK JAVA JS-RHINO JULIA LUA NEM NICE OCAML PAS-GPC PAS-FPC PERL PHP PIKE PRLG-swi PYTHON PYPY3 PYTHON3 RUBY SCALA SCM guile ST TCL WHITESPACE |
hide comments
|
|||||
2024-05-30 05:17:17
enhmend huulhaa boliocee iceec2 |
|||||
2023-08-24 03:41:24
#include <iostream> using namespace std; long long m,k,n,i,a[100],b[100],c[100],d[100]; int main() { cin>>n; // ???? ?????????? ??? for (i=1; i<=n; i++) // i=1 i=2 i=3 ... cin>>b[i]; // b[1]=2 b[2]=3 b[3]=4 ... a[1]=b[1]; a[2]=b[2]; c[1]=0; c[2]=0; for (i=3; i<=n; i++) if (a[i-1]<a[i-2]) { a[i]=a[i-1]+b[i]; c[i]=i-1; } else { a[i]=a[i-2]+b[i]; c[i]=i-2; } cout<<a[n]<<endl; // 14 //cout<<n<<" "; int j=0; while (n!=0) // 8!=0 6!=0 4!=0 2!=0 0!=0 { //cout<<n<<" "; // 8 6 4 2 -> 2 4 6 8 j++; // j=1 j=2 j=3 j=4 d[j]=n; // d[1]=8 d[2]=6 d[3]=4 d[4]=2 n=c[n]; // n=6 n=4 n=2 n=0 } for (i=j; i>=1; i--) cout<<d[i]<<" "; return 0; } |
|||||
2021-11-23 09:38:10
#include <iostream> using namespace std; int main() { int n,i,l,j; cin >> n ; int a[n]; int b[n]; int c[n]; for(i=1;i<=n;i++){ cin >> b[i]; } for(i=3;i<=n;i++){ if (b[i-1]<b[i-2]){ b[i]+=b[i-1]; a[i]=i-1; } else { b[i]+=b[i-2]; a[i]=i-2; } } i=n; j=0; c[0]=n; while(i>2){ j++; c[j]=a[i]; i=a[i]; } cout << b[n]<<endl; for(i=j;i>=0;i--){ cout<<c[i]<<" "; } return 0; } Last edit: 2021-11-23 09:52:05 |
|||||
2021-07-09 13:15:53
#include <stdio.h> int tol[100]; int gish[100]; int i,n,k; int b[100]; int c[100]; int main() { scanf("%d",&n); for (i=1; i<=n; i++) scanf("%d",&tol[i]); gish[1]=tol[1]; gish[2]=tol[2]; for(i=3; i<=n; i++) if(gish[i-1]<gish[i-2]) { gish[i]=gish[i-1]+tol[i]; b[i]=i-1; } else { gish[i]=gish[i-2]+tol[i]; b[i]=i-2; } printf("%d\n",gish[n]); //printf("%d ",n); k=1; c[1]=n; while (n>2) { //printf("%d ",b[n]); k++; c[k]=b[n]; n=b[n]; } for (i=k; i>=1; i--) printf("%d ",c[i]); return 0; } |
|||||
2021-06-10 08:16:47
HELP!! |
|||||
2021-06-09 06:30:40
|
|||||
2021-06-09 06:29:48
|
|||||
2021-06-09 06:29:13
a |
|||||
2021-01-27 09:27:04
bru Last edit: 2021-01-28 07:41:48 |
|||||
2020-11-07 04:16:24
Essee Siirry navigaatioonSiirry hakuun Essee on asiatekstien luokkaan kuuluva tekstilaji. Tyypillisesti essee on pohdiskeleva ja verrattain lyhyehkö teos, jossa sisällön lisäksi myös ilmaisutavalla on merkittävä rooli.[1] Tyyliseikkojen painoarvon vuoksi essee onkin asiatekstilajeista lähimpänä kaunokirjallisuutta. Esseiden kirjoittajia sanotaan esseisteiksi. Sana essee tulee ranskan kielen sanasta essayer (pyrkiä, yrittää) ja on peräisin ranskalaiselta Michel de Montaignelta (1533–1592), joka oli ensimmäinen esseisti. Esseetekstin aihepiiriä ei ole rajoitettu, vaan se voi käsitellä mitä tahansa aihetta. Usein pohdinnan kohteena ovat kuitenkin filosofiset tai yhteiskunnalliset kysymykset sekä taide ja kirjallisuus. Sisällysluettelo 1 Esseetyypit 2 Esseen rakenne 2.1 Johdanto 2.2 Käsittelykappaleet 2.3 Esseen lopetus 3 Käyttö 4 Hyvän esseen tunnusmerkkejä 4.1 Hyvä essee 5 Lähteet 6 Kirjallisuutta 7 Aiheesta muualla Esseetyypit Esseet jaetaan kahteen eri alalajiin, jotka ovat subjektiivinen essee ja tutkielmaessee. Subjektiivinen essee on melko vapaamuotoinen kirjoitelma, jossa kirjoittajan mielipiteet ovat tärkeässä asemassa ja joka voi edetä yllättävienkin mielleyhtymien varassa. Lähteiden tarkka merkitseminen ei ole tärkeää ja viittauksia muihin teoksiin käytetään useimmiten vain kirjoittajan omien pohdintojen virikkeenä.[1] Tutkielmaessee pyrkii käsittelemään aihettaan objektiivisesti ja muistuttaa tieteellistä tutkielmaa. Yleensä tutkimusongelma tai -tehtävä ilmaistaan selkeästi ja lähteet merkitään tarkasti, mahdollisesti tekstiviitteiden ja lähdeluettelon avulla. Toisin kuin tavallisessa tutkielmassa, tutkielmaesseessä voidaan tuoda esille kirjoittajan omia mielipiteitä ja muuta henkilökohtaista aineistoa.[1] Esseen rakenne Johdanto Essee koostuu kappaleista. Ensimmäinen kappale on johdanto. Siinä lukijalle esitetään ja taustoitetaan esseen aihe.[2] Johdanto johdattaa esseen sen aihepiiriin ja perustelee aiheen lähestymistavan.[3] Käsittelykappaleet Johdantokappaleen jälkeen tulee käsittelyosa, jossa pohditaan ja käsitellään esseen aihe.[4] Käsittelyosa jaetaan kappaleisiin, joissa käsitellään eri osia aiheesta.[5] Kappaleet voidaan esseestä riippuen otsikoida. Esseen lopetus Essee lopetetaan tekemällä viimeiseksi kappaleeksi yhteenveto jossa tiivistetään esseessä käsitellyt asiat. Lopetuksessa kerrataan lyhyesti esseen pohdinnat ja päätelmät aiheesta. Lopetuskappaleessa voidaan nostaa esille kysymyksiä joista voidaan myöhemmin jatkaa kirjoituksessa.[2] Käyttö Nykyään essee on laajalti käytössä ylempien oppiasteiden opetustyökaluna. Tekstilajia hyödynnetään yliopistossa ja se muodostaa yhden lukion äidinkielen opetuksen kulmakivistä. Tällainen ympäristö usein korostaa esseen sisältöä ja sen sisältämiä argumentteja tyyliseikkojen kustannuksellakenen mukaan?. Oppilaitoksissa kirjoitetut esseet ovat usein myös aihepiiriltään tarkemmin rajattuja; perustana on usein tehtävänanto tai aineisto, jota oppilaan on esseessään hyödynnettävä. Essee elää myös oppilaitosten ulkopuolella. Ilmaisumuoto on erityisen suosittu taiteilijoiden, kirjailijoiden ja yhteiskuntakriitikoiden keskuudessa. Se mahdollistaa ajatusten vapaamuotoisen ilmaisun persoonallisella tavalla. Hyvän esseen tunnusmerkkejä Unbalanced scales.svg Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla. Tarkennus: yleistäviä mielipiteitä Question book-4.svg Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. Tekstilajin löyhästä normistosta johtuen ei ole mahdollista osoittaa yhtä ainoaa muottia, johon kaikki hyvätasoiset esseetekstit mahtuisivat. Onnistuneista esseistä voidaan silti löytää yhdistäviä piirteitä. Hyvä essee Menee suoraan asiaan Herättää lukijassa ajatuksia ja yllättää positiivisesti Käsittelee aihettaan eri näkökulmista ja vertailee niitä toisiinsa On pohdiskeleva ja myös perustelee esitetyt mielipiteet Sisältää tuoreita ilmaisuja ja heijastaa kirjoittajan rikasta sanavarastoa Välttää kliseeksi muuttuneita ja töksähteleviä vertauskuvia Erottuu tyylillään muista tekstilajeista On johdonmukainen; kantava ajatus säilyy, vaikka näkökulma vaihtuu Lähteet Anne-Maria Mikkola, Lasse Koskela ym.: Äidinkieli ja kirjallisuus, Käsikirja, s. 198. 1.–6. painos. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-26300-6. Esseen rakenne (arkistoitu versio) 20.12.2011. Tampereen yliopisto. Viitattu 18.2.2018. (suomeksi) Ohjeet esseen laatimiseksi Turun yliopisto. Viitattu 18.2.2018. (suomeksi) Arja Lampinen: essee webcgi.oulu.fi. (suomeksi) OHJEITA ESSEETYÖSKENTELYYN into.aalto.fi. Viitattu 18.2.2018. (suomeksi) Kirjallisuutta Mäkinen, Kirsti (toim.): Kirjoita itsesi maailman väleihin: Esseitä, esseistä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997. ISBN 951-717-994-4. Venho, Johanna (toim.): Mitä essee tarkoittaa?. Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-022-8. Aiheesta muualla Commons Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Essee. Esseen kirjoittaminen Taideteollinen korkeakoulu – Virtuaaliyliopisto Luokat: EsseetOpetusmenetelmät Navigointivalikko Et ole kirjautunutKeskusteluMuokkauksetLuo tunnusKirjaudu sisään ArtikkeliKeskustelu LueMuokkaaMuokkaa wikitekstiäNäytä historiaHaku Hae Wikipediasta Etusivu Tietoja Wikipediasta Kaikki sivut Satunnainen artikkeli Osallistuminen Ohje Kahvihuone Ajankohtaista Tuoreet muutokset Työkalut Tänne viittaavat sivut Linkitettyjen sivujen muutokset Toimintosivut Ikilinkki Sivun tiedot Viitetiedot Wikidata-kohde Tulosta tai vie Lataa PDF-tiedostona Tulostettava versio Muissa hankkeissa Wikimedia Commons Muilla kielillä العربية Bahasa Indonesia Bahasa Melayu English Español हिन्दी Қазақша Русский 中文 81 muuta kieltä Muokkaa linkkejä Sivua on viimeksi muutettu 6. marraskuuta 2020 kello 00.29. Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot. Wikipedia® on Wikimedia Foundationin rekisteröimä tavaramerkki. Ongelma artikkelissa? TietosuojakäytäntöTietoja WikipediastaVastuuvapausMobiilinäkymäKehittäjätTilastotEvästekäytäntöWikimedia FoundationPowered by MediaWiki |